Kasvomaalit ja Digital China

Keskiviikko 1.11

Päivä alkoi perinteisellä kiinalaisella kasvomaalauksella. Opettajan kerrottua hieman värien merkityksistä oopperoissa jaa näytelmissä, aloitimme maskien teon. Onneksi maalasimme vain pahvimaskeihin, emmekä omiin naamoihimme.

Iltapäivällä lähdimme muutaman KV-koulun opettajan ja omiemme kanssa Digital Chinaan. Digital China on kiinalainen vastine Yhdysvaltalaiselle IT-yritykselle, Cisco:lle. Digital China valmistaa kaikkea isoista kytkimistä ja reitittimistä, pieniin kotikäyttöisiin wifi toistimiin.

Meitä varten oli Pekingistä lennätetty johtaja paikalle. Tulkki kertoi hieman firmasta ja uudesta oppimisympäristöstä ja tämän jälkeen saimme kierroksen yrityksen tiloissa.

Juottamista ja koripalloa

Tiistai 31.10

Tiistai aamulla aloitimme heti tekemään led sydänpiirikortteja. Piirissä on siis erivärisiä ledejä, jotka vilkkuvat eri tahdissa. Kiinalaiset tekivät kaiken tarkkaan ohjeiden mukaan ja järjestyksessä. Kun lähti suomalaisena sooloilemaan, irtosivat kiinalaiset henkseleistään. Juotimme ja kokosimme piirejä lounaaseen saakka.

Lounaan jälkeen ohjeilmoimme liikennevalot. Ohjelmointi oli hieman vaikeaa uudella ohjelmalla. Asiaa ei auttanut yhtään se, ettei opettaja puhunut englantia, eikä tulkki tajunnut mitään ohjelmoinnista. Opettajan kone meni vielä kaiken lisäksi jumiin, niin ettei tämä pystynyt näyttämään ohjelmoinnin vaiheita taululta.

Illemmalla pelasimme vielä sekajoukkueittain koripalloa kiinalaisten kanssa. Koulun oppilaat pelaavat koripalloa kaikki välitunnit, sekä koulun jälkeen. Lisäksi jostain ihmeestä he saivat taiottua lähes kaksimetrisiä korstoja pelaamaan, joten suomalaisilla ei paljon jakoa ollut pelissä.

Illalla lähdimme opettajien kanssa syömään. He olivat ostaneet itselleen mm. Hello Kitty – syömäpuikot. Isossa pataruoassa oli mm. kananjalkoja nahkoineen päivineen.

Kouluun tutustumista

Maanantai 30.10

Maanantaina menimme siis ensi kertaa KV-koululle. Onnistuimme lähtemään lähes oikealla bussilla huolimatta siitä, ettei busseissa ole numeroita, vaan vain kiinalaisia kirjaimia. Koululla meitä odotti tulkki, rehtori, vararehtori, sekä joukko opettajia. Istuimme kokoushuoneeseen ja keskustelimme hieman koulusta ja yleisistä vaihtoon liittyvistä asioista. Jarno sai myös pitää yllätyksenä puheen. Hyvin meni, vaikka otsa näyttikin hieman saimaalta.

Tämän jälkeen saimme kierroksen koulun tiloissa. Yhdessä kuvassa näkyy sininen seinä, joka on tehty Rubikin kuutioista.

Lounaan jälkeen harjoittelimme kiinalaista koristesolmintaa. Näitä koristeita voi käyttää esim. asuissa ja esineissä tuomaan hyvää onnea.

Pienen avustuksen jälkeen kaikki suomalaiset oppilaat saivat yhdet perhoset solmitttua.

Kolmesta opettajasta onnistui ainoastaan yksi. Ei ilmeisesti koristesolminta ole automaatio opettajan vahvimpia osa-alueita.

Lähtiessämme koululta, oli porttien edessä katuruokaa myyvä paikallinen rouva, jolta kaikki suomalaiset tottakai ostivat rasvapommit. Ruoka oli hyvin verrattavissa suomalaiseen paikallisgrilliin.

Uusi hotelli, uudet kujeet

Sunnuntai 29.10

Sunnuntai oli siirtymäpäivä, jolloin siirryimme Shanghain keskustasta Minhangin alueelle. Minhangissa sijaitsi Shanghai Electronic Industrial School, jossa viettäisimme päivämme seuraavat kaksi viikkoa. Ensimmäisen hotellin hotellihuoneiden piti olla tyhjä klo. 12.00 mennessä. Päätimme jättää laukut hotellin säilöön päiväksi ja lähteä itse fake-markettiin kuljeksimaan.

Hotellin aulassa oli häät täydessä tohinassa lähtiessämme Minhangin suuntaan.

Shanghai Tower

Lauantai 29.10

Perjantaisen baari-illan jälkeen oli porukka hieman väsynyt, joten liikkeelle päätettiin lähteä vasta iltapäivällä. Lähtiessämme hotellilta, oli aulassa häävalmistelut meneillään.

Nähtävänä oli maailman toiseksi korkein rakennus, 632m korkea, Shanghai Tower. Torni valmistui 2015, joten se oli lähes uusinta uutta.

Tornista sai yllätävän huonoja kuvia. Tämä johtui kontrasti erosta sisällä olevien valojen ja ulkona vallitsevan pimeyden välillä. Tästä johtuvat myös kauheat heijastukset. Huonoa suunnittelua.

Tornista palatessamme yksi ryhmäläisistämme unohti puhelimensa taksiin. Taksikuskin vastattua puhelimeen jäimme odottamaan tämän tuloa hotellin eteen. Harmi kyllä tämä tarina ei pääty onnellisesti, eikä puhelinta sittemmin nähty.

Hyvää kahvia!!!

Perjantai 27.10

Eilisestä myöhästymisestä oppien lähdimme kerrankin ajoissa, olihan kuitenkin kohteena Suomen pääkonsulaatti. Olimmekin hyvissä ajoin paikalla konsulaatissa, joka sijaitsi korkealla pilvenpiirtäjässä.

Meidät otti vastaan varapääkonsuli, sekä muutama muu suomalainen konsulaatin työntekijä. Istuimme kokoushuoneessa ja he kertoivat ensin hieman konsulaatin toiminnasta ja työtehtävistä, kuten Suomen maakuvan tutkiminen ja luominen Kiinassa. (Ensimmäistä kertaa viikkoon kahvi oli hyvää ja selvästi kärrätty pohjoismaista).

Tämän jälkeen puhuttiin hieman Kiinasta yleisesti ja vielä Shanghaista. Oli mielenkiintoista kuulla miten suomalaisilla yrityksillä menee Kiinassa ja miten vaikeaa on päästä Kiinan markkkinoille. Tuotekopiointi on suurin ongelma lähes kaikilla ulkomaisilla yrityksillä.

Käynti konsulaatissa oli mukavaa vaihtelua muumityynyineen ja länsimaalaisine vessoineen.

Pääkonsulaatista lähdimme taas fake markettiin. Sieltä löysimme pientä kojua pitävän vanhan kiinalaismiehen, joka teki sormimaalaus tauluja. Sormimaalaus on vanha kiinalainen perinne, jota ilmeisesti varsinkaa kaupungeissa enää harvemmin näkee.

Fake marketista päästyämme päätimme vielä lähteä syömään. Löysimmekin pienen kiinalaisen ravintolan, jossa tottakai oli kaikki ruokalistat kiinaksi. Onneksi fiksut opettajamme osasivat hoitaa tilaamisen taas suomeksi, eihän tarjoilijatkaan englantia puhu.

Pöytään tuotiin kaikkea kanasta ja possusta sammakkoon. Sammakon lihaa ei varsinaisesti erota kanasta, mausta eikä ulkonäöstä.

Ravintolan vessa oli hyvin mieleenpainuva hajunsa ja ulkonäkönsä johdosta.

Uskomatonta suomalaista osaamista

Torstai 26.10

Torstaina suuntana olin maailman suurimman hissivalmistajan Kiinan tehdas. Koneen tehdas sijaitsi n. puolentoista tunnin ajomatkan päässä Shanghaista, KunShan kaupungissa.

Matkalla näimme monenlaisia kaupunginosia, joista suuri osa oli hyvin karua katseltavaa. Kaupunki jatkui kerrostalo- ja pilvenpiirtäjäviidakkona noin tunnin ajan ajaessamme moottoritietä. Vasta aivan ajomatkan lopussa näkyi hieman metsää ja peltoa.

Lähtömme hieman myöhästyi, joten olimme jo valmiiksi hieman aikataulua myöhässä. Asiaa ei auttanut yhtään, että seisoimme lähes puoli tuntia paikallaan moottoritiellä ruuhkassa. Lopulta kuitenkin näimme Koneen 235m korkean, 2015 valmistuneen, Kiinan korkeimman hissien testaustornin. Se erottui todella pitkän matkan päästä, sillä KunShassa ei paljon pilvenpiirtäjiä ollut.

Koneella meitä odotti koko KunShassa sijaitsevan tehtaan johtaja, kuka oli tietysti suomalainen. Hän kertoi meille hieman Koneen tärkeimmistä patenteista ja Kiinan hissimarkkinoista. KunShassa mm. tuotetaan noin 350 hissiä vuorokaudessa eli noin 70 tuhatta hissiä vuodessa. Näistä n. 90% menee Kiinan markkinoille.

Joihinkin pilvenpiirtäjiin oli mennyt yli sata hissiä. Uuden Ultrarope patentin takia, jolla on mahdollista tehdä yli kilometrin hissinostoja., Kone oli myös saanut tehtäväkseen rakentaan uuteen Jeddan yli kilometrin korkuiseen torniin hissit.

KunShan tehtaassa on noin 2000 työntekijää, ja esimerkiksi 24 000 neliötä pelkkien liukuportaiden kokoonpanoon. Hänen lähdettyään meille kerrottiin vielä tarkemmin hisseistä ja liukuportaista, tehtaan pääteknikon suusta.

Tämän jälkeen saimme kierroksen testitornissa ja yhdessä tehdashallissa, missä ei luonnollisesti saanut kuvata. Kone tarjosi myös ystävällisesti lounaan koko porukalle.

Takaisin tulomatka oli lähes yhtäpitkä ja ruuhkainen.

Teknologian uusinta uutta

Keskiviikko 26.

Pitkien yöunien jälkeen oli ohjelmassa Shanghain tekniikkamessut. Lyhyen metromatkan päästä löytyi uskomattoman kokoinen aukio, minkä ympärille messuhallit oli rakennettu.

Messuilla näytti olevan monenlaista tapahtumaa meneillään samaanaikaan, sillä osassa halleista oli mm. ruokia ja juomia mainostavia kojuja.

Tekniikka ja teknologia hallien kojut koostuivat elektroniikka komponenteista, pneumatiikka- ja automaatiolaitteista, sekä tuoreista yrityksistä uudenlaisilla keksinnöillä.

Rankan messupäivän jälkeen opettajat päättivät katsoa hieman lastenohjelmia.

Robotiikkaa ja tinkaamista

Tiistai 24

Maittavan länkkäri aamiaisen jälkeen lähdimme etsimään Yogo Robotics nimistä yritystä.

Yogo robotics on jokseenkin uusi yritys, joka on suunnitellut ja alkanut valmistamaan Mingo nimistä robottia. Yritys ei ole vielä päässyt prototyyppejä pidemälle. Mingon on tarkoitus auttaa hotellin henkilökuntaa mm. ohjaamaan asiakkaita huoneisiinsa, sekä viemään huonepalveluja kuten ruokaa asiakkaille.

Yritys vierailun jälkeen lähdimme “fake marketille”, joka on siis kopiotavaran kauppapaikka. Sieltä voi ostaa mitä tahansa vaatteista elektroniikkaan. Kaikki tavara on tottakai todella halpaa, kunhan jaksaa tingata. Räätälöityjä kauluspaitoja mitoilla ja valitsemallaan kankaalla saa 15€ kunhan jaksaa tingata tunnin. Tinkaaminen on kauppiaiden lempitouhua ja he ovat myös äärettömän hyviä näyttelijöitä(itkeminen kesken kaupanteon), tekeväthän he sitä joka päivä. Vietimme kuusi tuntia maan alla sijaitsevassa fake marketissa tingaten ja katsellen ympärillemme.

Palatessamme hotellille näimme rantakadulla hääpareja kuvattavana.

Lähtö Suomesta ja Saapuminen Kiinaan

Sunnuntai 22\ maanantai 23 Lähtöpäivä siis koitti ja matkaan lähdettiin sunnuntai päivällä. Yllättävän kivuttoman lentokenttätoiminnan jälkeen alkoi ikuisuuden kestänyt lentomatka. Onneksi Finnair tarjosi leffoja koko matkaksi. Myös Kiinan päässä tuntuivat asiat rullaavan helposti ja kaikkien laukutkin saapuivat paikalle.

Päästyämme hotellille, tutustuimme huoneisiin ja tutkiskelimme hieman hotellin lähialuetta.

Illemmalla lähdimme perinteiselle kiinalaiselle päivälliselle, missä kaikki ainekset heitetään tietyssä järjestyksessä, pöydän keskelle sijoitettuun pataan. Ravintolan työntekijät eivät osanneet sanaakaan englantia, joten tilaus voitiin suorittaa yhtä hyvin suomeksi ja osoittelemalla menua. Päätimme tietysti tilata kaiken mitä listalta sai eli sieniä, lihaa, kasviksia, kalaa ym. mereneläviä, riisiä, nuudelia, ym. mitä emme pystyneet tunnistamaan. Lähes kaikkea tuli maistettua, mutta sama virhe ei välttämättä tule toistumaan :).

Pimeän tullen kävimme vielä napsimassa muutaman kuvan näköalapaikalta, mistä näkyy ydinkeskusta.